Puhevammaisten tulkkaus

Tulkkimme käyttävät tulkkauksessa puhetta tukevia ja korvaavia kommunikointikeinoja. Puhevammaisten kommunikointikeinoja ovat esimerkiksi viittomat, ele- ja olemuskieli, esineet, piirtäminen, erilaiset kuvat, selkokielinen viestintä, sana- ja lauselistat sekä blisskieli.

Puhevammaisten tulkin asiakkailla voi olla käytössään apuvälineitä. Apuvälineitä ovat esimerkiksi kommunikointitaulut ja -kansiot, puhe- ja kommunikointilaitteet, erilaiset kommunikointiohjelmat sekä äänen tuoton apuvälineet. Lisäksi puhevammaiselle tulkkauksessa voidaan käyttää esimerkiksi kynää, tietokonetta ja kirjoitinlaitteita.

Puhevammaiselle tulkkauksessa korostuu asiakkaan ja tulkin välinen yhteistyö. Puhevammaiselle asiakkalle voidaan perustaa tulkkilista, sillä tulkkaukseen liittyy erityisiä tarpeita, erilaisia kommunikointikeinoja ja niiden yhdistelmiä. Tulkkilistan tulkit ovat perehtyneet asiakkaan kommunikointikeinoihin. Puhevammaiselle tulkkauksessa niin sanottu kolmas osapuoli voi olla myös esimerkiksi kirjallinen materiaali, jota selvennetään asiakkaalle.

Puhevammaisten tulkin työhön kuuluu tulkkaamisen lisäksi myös asiakkaan kommunikaatiomateriaalin tuottaminen ja päivittäminen. Tarvittavan materiaalin määrä ja päivittämisen laajuus vaikuttaa siihen kenen vastuulla on kustantaa tätä palvelua. Pienimuotoinen materiaalin tuottaminen ja päivittäminen hoituu Kelan järjestämän tulkkauspalvelun kautta. Suurempia päivityksiä varten tulee asiakkaan hakea kommunikaatio-ohjauspäätös oman kotikuntansa sosiaalitoimistosta.

Puhevammaisten tulkin työhön kuuluu asiakkaan ja hänen lähiympäristönsä perehdyttäminen tulkin käyttöön ja opastaminen tulkin tilaamiseen.