Työelämätulkkauksen tiedote

21.11.2013

Työelämässä käytettävän viittomakielen tulkkauksen laatua
voidaan parantaa vähentämällä tulkkien vaihtuvuutta

Jatkumoiden merkitys tuli esille projektissa, jossa selvitettiin kuurojen viittomakielisten kokemuksia vuorovaikutuksesta työpaikalla. Humanistisen ammattikorkeakoulun selvityksen perusteella työelämätulkkausta voidaan parhaiten kehittää mahdollistamalla tilanteet, joissa tiettyjen työyhteisöjen tulkkauksiin kiinnitettävien tulkkien vaihtuvuus on mahdollisimman pieni. Näin vähennetään tulkkauksen kuormittavuutta ja varmistetaan tulkkauksen parempi laatu.

  • Yhteistyötä on helpompi tehdä, kun asiakkaan ja tulkkien välille syntyy luottamus Työnantajan näkökulmasta yrityksen sisäiset asiat eivät joudu monen ihmisen tietoon ja voidaan luottaa siihen, että tiedonvälitys toimii ja yrityssalaisuudet ovat turvassa.” toteaa projektin ohjausryhmän puheenjohtaja, tulkki ja tulkkauspalveluita tuottavan TulkkausILONA Oy:n toimitusjohtaja Outi Eskelinen.

Tietoa työelämätulkkauksesta työnantajille ja tulkin käyttäjille

Projektin yhteydessä on yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n kanssa laadittu tiedotteet työelämätulkkauksesta sekä viittomakielisille tulkinkäyttäjille että työnantajille. Tiedotteet löytyvät Kuurojen Liitto ry:n verkkosivuilta http://www.kl-deaf.fi/

-                          On tärkeää, että viittomakieliset ovat tietoisia mahdollisuuksista käyttää tulkkausta työpaikalla mutta myös se, että lisätään työnantajien tietoisuutta tulkkauksen käytöstä ja tulkkia käyttävistä työntekijöistä, sanoo projektin ohjausryhmän jäsen ja työnantajaa edustava Vesa Saramäki, toimitusjohtaja, Kevama Oy.

Kansaneläkelaitoksen järjestämiin tulkkauspalveluihin oikeutettuja kuulovammaisia, kuulonäkövammaisia sekä puhevammaisia on yhteensä yli 5000. He käyttävät tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Mahdollisuus käyttää tulkkausta työpaikalla varmistaa, että tulkkausta käyttävien oikeus osallistua työelämään ja työyhteisöön toteutuu tasavertaisesti.

”Työelämätulkkauksen asema työelämässä ja tulkkikoulutuksessa”-projekti on ESR-rahoitteinen ja rahoituksen myöntäjänä on Pohjois-Savon ELY-keskus. Selvitys julkaistaan sekä sähköisenä että painettuna julkaisuna Humakin verkkosivuilla www.humak.fi joulukuun alussa. Julkaisu on ilmainen. Kirjatilaukset osoitteesta: viestinta@humak.fi

Lisätiedot:

Mikko Karinen, TKI-päällikkö, Humanistinen amk, Tulkkausalan yksikkö

mikko.karinen@humak.fi, p. 020 7621 324

Työelämässä käytettävän viittomakielen tulkkauksen laatua
voidaan parantaa vähentämällä tulkkien vaihtuvuutta

Jatkumoiden merkitys tuli esille projektissa, jossa selvitettiin kuurojen viittomakielisten kokemuksia vuorovaikutuksesta työpaikalla. Humanistisen ammattikorkeakoulun selvityksen perusteella työelämätulkkausta voidaan parhaiten kehittää mahdollistamalla tilanteet, joissa tiettyjen työyhteisöjen tulkkauksiin kiinnitettävien tulkkien vaihtuvuus on mahdollisimman pieni. Näin vähennetään tulkkauksen kuormittavuutta ja varmistetaan tulkkauksen parempi laatu.

  • Yhteistyötä on helpompi tehdä, kun asiakkaan ja tulkkien välille syntyy luottamus Työnantajan näkökulmasta yrityksen sisäiset asiat eivät joudu monen ihmisen tietoon ja voidaan luottaa siihen, että tiedonvälitys toimii ja yrityssalaisuudet ovat turvassa.” toteaa projektin ohjausryhmän puheenjohtaja, tulkki ja tulkkauspalveluita tuottavan TulkkausILONA Oy:n toimitusjohtaja Outi Eskelinen.

Tietoa työelämätulkkauksesta työnantajille ja tulkin käyttäjille

Projektin yhteydessä on yhteistyössä Kuurojen Liitto ry:n kanssa laadittu tiedotteet työelämätulkkauksesta sekä viittomakielisille tulkinkäyttäjille että työnantajille. Tiedotteet löytyvät Kuurojen Liitto ry:n verkkosivuilta http://www.kl-deaf.fi/

-                          On tärkeää, että viittomakieliset ovat tietoisia mahdollisuuksista käyttää tulkkausta työpaikalla mutta myös se, että lisätään työnantajien tietoisuutta tulkkauksen käytöstä ja tulkkia käyttävistä työntekijöistä, sanoo projektin ohjausryhmän jäsen ja työnantajaa edustava Vesa Saramäki, toimitusjohtaja, Kevama Oy.

Kansaneläkelaitoksen järjestämiin tulkkauspalveluihin oikeutettuja kuulovammaisia, kuulonäkövammaisia sekä puhevammaisia on yhteensä yli 5000. He käyttävät tulkkausta työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen ja virkistykseen. Mahdollisuus käyttää tulkkausta työpaikalla varmistaa, että tulkkausta käyttävien oikeus osallistua työelämään ja työyhteisöön toteutuu tasavertaisesti.

”Työelämätulkkauksen asema työelämässä ja tulkkikoulutuksessa”-projekti on ESR-rahoitteinen ja rahoituksen myöntäjänä on Pohjois-Savon ELY-keskus. Selvitys julkaistaan sekä sähköisenä että painettuna julkaisuna Humakin verkkosivuilla www.humak.fi joulukuun alussa. Julkaisu on ilmainen. Kirjatilaukset osoitteesta: viestinta@humak.fi

Lisätiedot:

Mikko Karinen, TKI-päällikkö, Humanistinen amk, Tulkkausalan yksikkö

mikko.karinen@humak.fi, p. 020 7621 324